Sähköä

28.11.2006

Eilen Espoon kaupunginvaltuustossa itkeskeltiin Fortumin sähkön hinnankorotuksia. Ihmettelin, miksi ihmeessä Espoon kaupungin piti järjestää valtakunnallinen energiailta, mutta valtuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä (kok) on aina silloin hereillä, kun Espoon kamaralla tapahtuu jotain tiedotusvälineitä kiinnostavaa.

Kyseessä oli tiedotustilaisuus valtuutetuille ja medialle. Sali oli puolillaan ja erityisesti kokoomuksen penkit olivat tyhjillään. Paikalla oli Fortumin viestintäjohtaja Carola Teir-Lehtinen ja johtaja Erkki Kari-Koskinen sekä Asta Sihvonen-Punkka energiamarkkinavirastosta. (Ja kun listaan lisää tiedotusjohtajamme nimen Satu Tyry-Salo, herää kysymys, mistä näitä kaksiosaisia nimiä oikein sikiää).

Tämä kokoonpano Akaan-Penttilä, Teir-Lehtinen, Kari-Koskinen ja Sihvonen-Punkka kävivät läpi Espoon energiahistoriaa sekä sähkön hinnan muodostusta Fortumissa ja markkinoilla ylipäänsä. Valtuutetut saivat purkaa sydäntään ja erityisesti minua huvitti vihreiden kiemurtelu.

Koko sähköseikkailuhan lähti liikkeelle jo joskus vuonna 2001, kun Espoon kaupunki päätti myydä Espoon Sähkön EON- nimiselle saksalaiselle energiafirmalle. 30 prosentin siivu jäi kaupungin omistukseen.

Meihin demareihin suhtauduttiin todella aggressiivisesti, kun vastustimme tuolloin kauppaa. Kokoomus meni rummut päristen EONin syliin, jota se julisti meille niin kovin rakkaaksi "kumppaniksi". RKP, Keskusta ja Vihreät oli joukossa intoa uhkuen mukana. Sähköyhtiön omistus ei kuulemma kuulunut kaupungin toimialaan ja saatiinpahan hyvät rahat, joukko perusteli.

Rahan jaosta oli sovittu vielä sellaista, että vain em. puolueet saivat jakaa ne. Me demarit olisimme halunneet pitää Espoon kaupungin edelleen Espoon Sähkön merkittävänä omistajana. Emme voineet käsittää, miksi hyvin tuottava yritys piti myydä ja vieläpä tiskin alta Saksaan, ilman minkäänlaista tarjouskilpailua.

Tämä kumppanimme meni ja teki kuitenkin salaisen optiosopimuksen Fortumin kanssa heti kohta Espoon kauppojen jälkeen. Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Ilkka J. Kari (huom: itsetehostusta korostava j-kirjain) totesi, että "meitä on viilattu iirikseen", kun sopimus myöhemmin tuli ilmi.

Valtuuston enemmistö oli mennyt hyväksymään sellaiset sopimukset, ettei Espoon kaupungilla ollut oikein muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä Fortumin ostotarjous lopuistakin osakkeista viime tammikuussa. Muuten olisimme roikkuneet löysässä hirressä sähköyhtiön vähemmistöosakkaana, jonka osakekanta olisi saattanut oikeusprosessin jälkeen kuitenkin päätyä Fortumille.

Siinä tilanteessa myynti oli järkevä ratkaisu, vaikka jotkut vuonna 2001 myyntiä kannattaneet tomppelit haaveilivatkin sähköyhtiön osakkeiden ostoa takaisin ja korkeampaan hintaan kuin alun perin myytiin. Siinä ei olisi ollut järjen hiventäkään. Se järki olisi pitänyt ottaa käteen jo vuonna 2001. Siksi kaupunginvaltuustolla ei ole osaa eikä arpaa Fortumin tekemisiin enää.

**

Kummastelimme ja hämmästelimme sähkön hinnan korotuksia ja Fortum selitti, että 60 muutakin yhtiötä on nostanut tänä vuonna hintoja. Se käsitys, että Espoon kaupalla ja hinnankorotuksella olisi jotain tekemistä keskenään, osoittautui vääräksi. Myös Mikael Lilius muisti meitä valtuutettuja kirjeellä, jossa hän korosti asiakastyytyväisyyden merkitystä yhtiön toiminnassa....

Fortumin mukaan paljon on väärää tietoa sähkön hinnoista liikkeellä ja Fortumiin suhtaudutaan eri tavalla kuin muihin yhtiöihin. Salista todettiin aivan oikein, että ne optiot varmasti ärsyttävät. Se, että Fortum on valtionyhtiö asettaa aivan erilaiset vaatimukset yhtiön toiminnalle. Siltä odottaisi korkeaa yhteiskuntavastuuta, vaikka se kuinka pörssissä porskuttaakin.

Lopulta tänään klo 13.54 Fortum ilmoitti peruvansa hinnankorotukset, koska sähkön tukkuhinta oli laskenut voimakkaasti marraskuussa. Imagohaitta kävi kai liian suureksi. Aiheesta lisää seuraavassa: http://www.hs.fi/ Jotain hyötyä aiheen käsittelystä siis oli.


**

Seuraavaksi odotan sellaista valtuuston energiailtaa, jossa käsiteltäisiin miten me kaupunkina voimme oikeasti vaikuttaa energian kulutukseen ja säästää sitä. Rakennukset ja liikenne ovat suurimmat energiasyöpöt ja siksi on olennaista, millaista kaupunkirakennetta ja rakentamista Espooseen toteutamme. Metropäätös oli yksi hyvä päätös tällä tiellä.