Olen lukenut Erkki Tuomiojan kirjaa "Häivähdys punaista", joka kertoo hänen isoäidistään Hella Wuolijoesta ja tämän sisaresta Salme Pekkalasta. Kirjaa lukee kuitenkin todella mielenkiinnolla, koska teksti on sujuvaa ja kohteena olevat täti-ihmiset tekivät vähän muuta kuin kutoivat sukkaa kiikkustuolissa.
Sisaruksien elämäntarinoissa on niin monia käänteitä ja kiinnostavia kytköksiä milloin minnekin, että tuntuu, kuin meneillään olisi tavallista vilkkaammalla mielikuvituksella varustetun kirjailijan kehittelemä agenttitarina tai itse asiassa useampi sellainen samanaikaisesti.
Kyseessä on kuitenkin todelliset ihmiset ja heidän elämänvaiheensa, joita Erkki Tuomioja valottaa lähinnä historiantutkijan ja valtiotieteen tohtorin ominaisuudessa. Tarinat liikkuvat sodan, valtakunnan politiikan, kulttuurielämän, vallankumousromantiikan ja vankilan välimaastoissa.
Hella Wuolijoki on hengästyttävä henkilö. Hän liikkui sulavasti politiikan huipulla, oli etevä liikenainen, kirjoitti tukun romaaneja ja näytelmiä, mm. tunnetun Niskavuori-sarjan. Lisäksi hän teki yhteistyötä Bertolt Brechtin kanssa, piti "salonkia", missä kulttuurielämän-, politiikan ja liike-elämän kerma kohtasi, oli vankilassa ja toimi Yleisradion pääjohtajana.
Hänellä oli vispilänkauppaa yhden jos toisenkin vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, mistä kirjassa on muutamia kirjenäytteitä. Häntä ei kuvattu miksikään kaunottareksi, vaan hän voitti ihmiset puolelleen persoonallisuutensa voimalla, minkä täytyi olla todella voimakas. Jos olisin psykiatri, minulla olisi varmaankin joku diagnoosi tähän valmiina, mutta ilmeisesti kyseessä oli vain poikkeuksellisen lahjakas ja älykäs henkilö - nainen, joka ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla.
Sisar Salme ei jäänyt myöskään nurkkaan nyhjöttämään, vaan löysi tiensä eri vaiheiden kautta Britannian kommunistisen puolueen keskeisen johtajan, ruotsalais-intialaisen Rajani Palme Duttin puolisoksi ja poliittiseksi taustavaikuttajaksi.
**
Erkki Tuomioja on kerännyt aineistoa kymmenen vuoden ajan, mutta itse kirjoitustyö kesti vain lyhyen hetken ulkoministerikiireiden ohella. En ole varma laskinko oikein, mutta kyseessä on ilmeisesti Tuomiojan 16. kirja (ellei niitä ole sitten enemmänkin). Mikään harrastelija hän ei siis kirjoittajana ole.
Kirja on loppuunmyyty lähes kaikkialta ja sen suosio on ollut melkoinen. Tieto Finlandia -palkinto auttoi varmasti, mutta luultavasti kirja olisi joka tapauksessa ollut myyntimenestys. Siksi on ollut hämmästyttävää lukea muutamia lapsellisia poliittisia purkauksia siitä, kuinka Tuomiojan kirja ja sen saama palkinto olisivat SDP:n junailemia vaalioperaatioita ja kuinka Tuomioja ei ko. palkintoa muka ansaitsisi eikä varsinkaan palkintorahoja, koska vaalit ovat tulossa ja hän kuuluu puolueeseen nimeltä SDP.
Arvostelijoina ovat liikkeellä tietenkin jotkut henkisesti alimittaiset yksilöt, joilla ei tunnu olevan hajuakaan sarjakuvia vaativammasta kirjallisuudesta ja Finlandia-palkintosysteemistä. Silti ihmettelin, kun kuulin Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa erään kokoomuslaisen valtuutetun suusta näitä samoja sössötyksiä.
Olisin olettanut, että kykypuolueessa osattaisiin pitää mölyt mahassa silloin, kun kyse on
a) kirjasta, joka ihan oikeasti myy ja
b) jonka taustana on ihan oikeasti historiallisesti merkittävät henkilöt ja tapahtumat ja
c) jonka kirjoittaja on kunnostautunut kirjallisesti ja tieteellisesti jo aiemmin sekä
d) kun kirja on läpäissyt Suomen Kirjasäätiön hallituksen asettaman useajäsenisen valintalautakunnan seulan.
Ei näitä palkintoja anota tai osteta kuin joitain vuorineuvoksen titteleitä.
Arvostelijat, älkää iniskö. Tehkää itse perässä tai olkaa hiljaa.
**
Vuonna 1989 perustettu Tieto-Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 26 000 euroa. Suomen Kirjasäätiön hallitus asettaa kutakin palkinnonjakoa varten erikseen kolmejäsenisen valintalautakunnan, joka nimeää vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi, sekä henkilön, joka valitsee nimetyistä ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan.
